Historiikki

ENSIMMÄINEN VUOSIKYMMEN
Vuosi 1946 jäi historiaan paitsi seuran ensimmäisena toimintavuotena myös siksi että ensimmäinen varsinainen tietokone, yhdysvaltalainen ENIAC, kehitettiin tuolloin. Neuvostoliitossa aloitti ensimmäinen ydinreaktori toimintansa ja Mannerheimin erotessa presidentin tehtävästä valittiin Suomen kansan johtoon Juho Kusti Paasikivi.

Nuoren yhdistyksen puheenjohtajan ensimmäisiin tehtäviin kuului talouden järjestäminen terveelle pohjalle. Ensimmäisessä johtokunnan kokouksessa asiasta keskusteltiinkin tuloksellisesti. Useiden toiminimien luvattua kartuttaa pohjarahastoa huomattavilla summilla päätettiin samalta sektorilta yrittää haalia lisää tukea. Liittymismaksuna päätti vuosikokous kerätä yksityisiltä henkilöiltä 50 mk ja kaikilla toiminimiitä 100 mk. Vuosimaksuksi tuli henkilöjäseniltä 250 mk ja toiminimiitä joko 500 tai 1000 mk; ensiluokan liikkeet ja toiminimet maksoivat korkeamman summan ja toisen luokan vastaavasti puolta pienemmän. Rahastonhoitajan palkka tuli olemaan 1500 mk. Tuolloinen markka oli ostovoimaltaan melko tarkkaan kolmannes nykymarkasta.

Ensimmäisessä vuosikokouksessa yhdistykselle valittiin ensimmäiset lautakunnat; ammattiasiain- ja sovintolautakunta.

Vuosikokouskutsut päätettiin ilmoittaa kahdessa lehdessä, Turun Sanomissa ja edesmenneessä Uudessa Aurassa.

Helmikuun loppuun mennessä oli yhdistys saanut lahjoituksina perustamisrahastoonsa 21 000 mk, suurin lahjotus oli 5000 mk Lounais-Suomen Sähkö Oy:ltä. Kaikille lahjoittajille lähetettiin kiitoskirje.

Kuten sääntöjen toisen pykälän ensimmäisestä kohdasta käy ilmi, on yhdistyksen tehtävänä edistää sähköalan harjoittajain yhteisiä harrastuksia. Oivaksi tavaksi noudattaa periaatetta muodostui heti alusta asti tutustumiskäynnit mielenkiintoisiin kohteisiin. Mielenkiintoa ei suinkaan vähentänyt se seikka, että tutustumiskohteet toisinaan valittiin niin, että täysin uudet hankkeetkin saivat elintilaa. Usein kohteen ja sähköalan välille oli hieman vaikeata muodostaa kovin konkreettista yhteyttä.

Ensimmäinen excursio tehtiin kesäkuussa Lounais-Suomen Sähkön voimalaitoksille Paimioon yhdeksäntoista jäsenen voimin. Kesäkuussa saatiin myös Helsingistä kenraali H.Osterman Turkuun kertomaan mm. palkkataisteluista ja sähkötyöntekijäin työehtosopimuksesta.

Elokuussa saatiin Turun Sähkötyöntekijöiden ammattiosastolta kirjelmä, jossa ilmoitettiin, etteivät muutamat nimellä mainitsemattomat yritykset ole noudattaneet työehtosopimusta. Johtokunta, joka käsitteli asiaa kokouksessaan, katsoi kuitenkin, että koska kirjelmästä ei käynyt ilmi mistä oli kyse ja miten ja kenen taholta työehtosopimusta oli väärin ymmärretty, ei asia antanut aihetta minkäänlaisiin toimenpiteisiin.

Koska ensimmäisen toimintavuoden toimintakertomus on vuosien aikana joutunut harhateille ei täyttä selvyyttä vuoden tapahtumista ole.   Marraskuussa kuitenkin nähtävästi tehtiin ’retkeilymatka’ Turun Laivateollisuuden uudisrakennuksille. Päivän päätti illallinen ravintolassa, jonne todennäköisesti saatiin mielenkiintoinen esitelmöitsijä.

Vuoden lopulla johtokunta kokoontui vielä neuvottelemaan uudesta urakkasopimuksesta yhdessä työntekijäin edustajien, herrojen Rinteen, Nurmen ja Lehdon kanssa. Asiasta keskusteltiin hyvässä ilmapiirissä ja yhteinen päätös oli alkaa noudattaa uutta sopimusta heti sen astuttua voimaan.

Vuonna 1947 poistui valvontakomissio maasta ja Indokiinassa alkoi sota.
Vähemmän dramaattista oli elo yhdistyksen puitteissa. Palkkaneuvotteluja kuitenkin käytiin ahkerasti, kuuteen otteeseen. Helpottaakseen palkka riitojen selvittämistä liittyivät useat jäsenet Suomen Sahkötyönantajain Liittoon ”kustannuksia karttamatta’. Palkkaneuvottelut helpottuivat, kun liitot sopivat asiat keskenään. Ainoastaan käytännön järjestelyt jäivät paikallisesti sovittaviksi.

Viihtyisiin illanviettoihin kokoonnuttiin vuoden aikana kolmasti ja opettavainen retki tehtiin nyt Poriin, Outokummun Kuparitehtaille, jossa 18 hengen seuruetta isännöi entinen turkulainen, johtaja Urho Tuominen. Paluumatkalla opintomatkalaiset poikkesivat Harjavallan voimalaitoksella, joka onnistui herättämään empaattisissa matkalaisissa säälintunteita. Vain yksi turbiini kävi ja sekin vaikutti invalidisoituneelta. Toimintavuoden päätti elokuvateatteri Pallaksessa esitetty ’erikoisilmiesitys”, jonka luonteesta ei kuitenkaan ole jälkipolville säilynyt mitään tietoa.

Vuonna 1948 solmi Suomi YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa, Israel julistautui itsenäiseksi ja apartheid tuli Etelä-Afrikan politiikkaan ollakseen oleellinen osa sitä melkein viisikymmentä vuotta.

Turunmaan Sähköyhdistyksen historiassa vuosi muistetaan siitä, että palkkaneuvotteluita käytiin jo edellisvuotta neljä kertaa enemmän. Yhteensä 24 kertaa kokoonnuttiin työntekijäpuolen kanssa yhteisen pöydän ääreen, mutta siitä huolimatta asentajat olivat syksyllä kuusi viikkoa korpilakossa. Lakko saatiin loppumaan, kun tuntiansiota koetettiin nostaa teettämällä mahdollisimman paljon urakoita. Mitään ei siis luvattu lakon lopettamiseksi. Työhön paluun jälkeen ensiluokan miesten tuntipalkka nostettiin 105 markkaan. Yhdistys joutui kuitenkin toimintatapojensa johdosta Sosiaaliministeriön Palkka-osaston silmätikuksi. Useissa kirjeissä ministeriö vaati palkkojen alentamista, joten jatkuva lakonuhka oli ilmassa. Puolitoistakuukautinen lakko oli tullut kaikille osapuolille hyvin kalliiksi, joten paljon energiaa käytettiin lisärettelöiden välttämiseksi.

Vuosi oli merkittävä myös senkin takia, että ruumiinkulttuurin vaaliminen aloitettiin, kun herrat Lähteenmäki ja Vihanto johtokunnan ensimmäisessä kokouksessa ehdottivat liikkeidenvälisiä hiihtokilpailuja. Kilpailuja järjestämään asetettu toimikunta oli ripeä. Jo helmikuun 19. päivänä voitiin kauniissa talvisäässä kokoontua Paimion Urheilijoiden hiihtomajalle 41 hiihtäjän voimin. Ennakkosuosikkina kisaan lähtenyt Lähteenmäen joukkue ei kotiladuillaan onnistunut yhtä hyvin kuin Strömbergin joukkue, joka useiden satojen katsojien hurratessa palkittiin pytyllä.

Kesäretki suuntautui Uuteenkaupunkiin, jonne matkustettiin päivajunalla. Paikan päällä lähdettiin heti suurella kalastusveneellä kiertämään rannikkoa ja vaikka matkan aikana
tutustutuinkin kahteen telakkaan, oli matkan parasta antia kuitenkin yhdessäolo ja raikas meri-ilma. Päivä oli toiminnantäyteinen. Kahvit nautittiin paikallisen purjehdusseuran paviljongissa ja kaupunkiin paluun jälkeen oli vuorossa vielä vierailu voimalaitokseen ennen illallista Seurahuoneella.

Syksyllä jäsenten tietomäärä jälleen karttui, kun opintomatkalle lähdettiin Kemiöön Keramian Kattotiilitehtaalle Mjostmdiin. Vaikka tehtaalla olikin paljon nähtävää, se selvitettiin tunnissa ja seurue saattoikin pian siirtyä illalliselle johtaja Meltolan ensiluokkaiseen sauna- ja vierasrakennukseen. Saunomisaikataulu saatiin muokattua sellaiseksi, että kaikki ehtivät aamulla paluun jälkeen suoraan työpöytänsä taakse.
Erittäin onnistuneeksi osoittautui myös syksyinen illanvietto Turun Urheiluliiton kerhohuoneistossa, jonne kokoonnuttiin rouvien ja naisten kanssa.

Vuonna 1949 elettiin edelleen päättyneen sodan loppumainingeissa. NATO perustettiin ja Saksan Demokraattinen tasavalta muodostettiin Neuvostoliiton saksalaisvyöhykkeestä. Neuvostoliitto räjäytti ensimmäisen atomipomminsa. George Orwell julkaisi uto-piaromaaninsa ”1984” ja Ryti vapautettiin vankilasta, kun Paasikivi armahti sotasyylliset. Vuosi oli myös AHAVA:n syntyvuosi.

Yhdistyksen neljäs vuosi oli palkkaneuvottelujen osalta rauhallisempi. Nyt niitä käytiin seitsemät. Kuten edellisinä vuosinakin oli palkkaneuvotteluissa yhdistyksen puolesta läsnä johtokunta ja muita jäseniä tarpeen mukaan, usein lautakunnatkin olivat kokonaisuudessaan paikalla.

Vuosi olisi ollut August (Aku) Loiskeen neljäs nuijan varressa. Rahavarat oli kuitenkin arvioitu nim niukoiksi, ettei nuijaa vielä ollut hankittu, joten puheenjohtaja sai johtaa puhetta miten parhaaksi näki. Edellisen vuoden lopulla pääoma oli ollut 46174 mk. nykyrahassa siis jonkun verran alle 9000 euroa. Vielä kolme vuotta sai yhdistys odottaa ennen kuin nuija saatiin lahjoituksena.

Johtokunta kokoontui seitsemästi, kun vuotta aiemmin oli ollut terve tavata yksitoista kertaa. Rauhallisemman työmarkkinatilanteen takia olivat johtokunnan käsittelemät asiatkin liikkuneet muualla kuin palkkariidoissa. Lakon uhka tosin oli muutamaan otteeseen ilmassa, mutta mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Viikkoa ennen vappua sai yhdistys Turun Sähkötyöntekijöiden Ammmattiosastolta kirjeen, jossa ehdotettiin neuvotteluja urakkapalkoista ia yhdenmukaisista palkanmaksutavoista. Yhdistys ei kuitenkaan katsonut voivansa asiasta neuvotella, vaan ilmoitti kirjeitse, että mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan asianomaisten liikkeiden johdon ja luottamusmiesten kesken.

Urheilulautakunta perustettiin, jotta jatkuvuus olisi taattu hyvän suosion saavuttaneessa liikuntaharrastuksessa Lautakunnan hiihtojaosto järjesti liikkeiden henkilökuntien väliset kilpailut maaliskuun lopulla. Tällä kertaa kilpailtiin Turussa, Huhkolan maastossa. Talvi oli ollut oikukas, mutta lunta riitti kuitenkin laduksi. Kiertopalkintoon yhden kiinnityksen saanut Strömbergin joukkue jäi tällä kertaa kolmanneksi, kun voittoon hiihti paimiolainen Lounais-Suomen Sähkön joukkue. I.Lähteenmäki sijoittui taas kakkoseksi, neljä minuuttia voittajalle hävinneenä. Kilpailun pituudesta ei ole säilynyt mainintaa, voittajan aika kuitenkin oli 1.33,03.

PERUSTAMINEN

Vuonna 1945 riisti valtakunnankansleri Adolf Hitler huhtikuussa hengen itsellään. Samana vuonna loppui Lapin sota ja maahamme edellisenä vuotena saapunut valvontakomissio vaati asekatkentaan syyllistyneiden rankaisemista. Mika Waltari julkaisi pääteoksensa Sinuhe egyptiläinen.

Toukokuun 26. päivänä oli Turun Työnantajain Yhdistyksen tiloihin, Puutarhakatu 6:een, kokoontunut ”sahkötyönantajia ja apulaisia* keskustelemaan palkkakysymyksestä. Työntekijöiltä oli tullut kirjelmä, jossa anottiin viiden markan korotusta. Keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti nostaa palkkoja anomuksen mukaisesti. Kokouksessa siirryttiin sitten neljänteen kohtaan, joka oli kokoonkutsumisen pääasiallinen syy, ’yhdistyksen perustaminen Turkuun sahkötyönantajain keskuuteen*. Keskustelu polveili vilkkaana hyvässä yhteisymmärryksessä, kaikki läsnäolevat kun olivat sitä mieltä, että yhdistys olisi perustettava. Asian eteenpäin viemiseksi valittiin komitea laatimaan yhdistykselle nimeä ja yhdistyssääntöjä. Komiteaan valittiin herrat A.Loiske. S.Reivonen, A.Tuominen ja A.Lehtonen. Komitea sai varsin selkokieliset ja ytimekkäät ohjeet; ”säännöt pian kuntoon ja uusi perustava kokous kokoon”.

Lokakuun toisen päivän iltana kello 18 kokoonnuttiin sitten edellämainittuun huoneistoon Turunmaan Sahköyhdistyksen perustavaan kokoukseen. Nimiasia oli päätetty jo toukokuun kokouksessa. Sihteeri luki komitean laatimat yhdistyssäännöt, jotka yksimielisesti hyväksyttiin. Samalla päätettiin yhdistyksen perustamisesta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi kokous valitsi yksimielisesti johtaia August Loiskeen ja sihteeriksi Allan Lehtosen. Lippuäänestyksen jälkeen oli johtokuntakin selvillä. Puheenjohtaja Loiskeen Iisaksi valituiksi tulivat kauppias Magnus Krook, johtaja Sulho Rervonen, johtaja Allan Lehtonen ja varajäseniksi käyttöinsinööri Lauri Tuominen ja diplomi-insinööri Max Österman. Yhdistysrekisteriä varten vaadituista kirkonkirjojen jäljennöksistä käy ilmi että kaikki valitut olivat rippikoulun käyneitä, rokotettuja ja kansalaisluottamusta nauttivia. Yhdistyksen muut perustajajäsenet olivat E.Sjöholm, I. Lähteenmäki, H Jokinen, P. Toukoniemi, A.Laaksonen, E.Bly, A.Lauren, J.Halme ja T.Katajisto.

Ilmoitus oikeusministeriöön saapui marraskuun viimeisenä päivänä. Yhdistysrekisterin Turunmaan Sahköyhdistys merkittiin kesäkuun 15. päivä 1946 ja samalla päivämäärällä liitettiin yhdistyksen nimeen ”r.y”.

fiFinnish