Lyhyesti
Turunmaan Sähköyhdistys ry:n hanke valaista Leijona-suihkukaivo vanhan Pääkirjaston edessä huipentuu 28.10.2010 klo 18.30 valojen sytyttämiseen. Vanhan veistoksen saama säteilevä ilme viimeistelee uusitun Vähätorin tunnelman myös syksyn pimetessä. Se luo intiimille pikku torille visuaalisen lepopaikan, jossa myös varjoilla on suuri merkitys. Leijonaa kannattelevan pylvään yksityiskohdat, vesialtaan kaareva muoto ja merihevosia yhdistävä polveileva köynnös avautuvat katseelle – valo piirtää ääriviivoja pimeyteen.
Suihkukaivon historiaa
G.A. Petreliuksen lahjoitusrahasto julkisti vuonna 1913 kilpailun monumentaalisen suihkukaivon toteuttamiseksi Turkuun. Kilpailuehdotuksia arvioineet asiantuntijat olivat yksimielisiä Samppalinnan alueen parhaasta soveltuvuudesta teoksen sijoituspaikaksi. Kesällä 1914 lahjoitusrahastokomitea julkisti sinne toteutettavaa suihkukaivoa koskevan uuden kilpailun.
Ensimmäinen palkinto myönnettiin arkkitehti Armas Lindgrenille ja kuvanveistäjä Gunnar Finnelle. Heidän ehdotustaan kiitettiin taiteellisista ansioista, mutta vahvasti aatteellisena sen ei katsottu täyttävän hankkeen päämäärää pystyttää monumentaalinen suihkukaivo G.A.Petreliuksen kunniaksi.
Pulppuavat vedet kiittävät lahjoittajaa
Hankkeen toteuttaminen jäi lepäämään vuosiksi, sillä maan itsenäistymisen rauhattomat vuodet siirsivät hankkeen valmistumista. Sotaa seuranneessa inflaatiossa hävisi suuri osa lahjoitusrahaston varoista ja suunnitelmia oli jälleen muutettava. Suihkukaivon sijoituspaikaksi tuli kirjastotalon edusta, jossa perustamiskustannukset olisivat edullisemmat kuin Samppalinnan kupeessa. Finnen ja Lindgrenin aikaisempiin luonnoksiin ei enää viitattu, vaan heiltä tilattiin täysin uusi suunnitelma. Taideteoksen aihe sovitettiin nuoren tasavallan imagoon. Suihkulähteen huipulla, liljareliefein koristellun pylvään päässä seisoo Suomen kansaa symboloiva leijona. Merihevoset ja näkinkengät muistuttavat Turun merellisestä merkityksestä.
Suihkulähteen graniitti- ja pronssiosat valmistuivat syksyllä 1922. Helsingin yliopiston Rooman kirjallisuuden professori Edwin Flinck (Linkomies) laati kilpailukomitean ohjeiden mukaisesti teoksen jalustaan latinankielisen kiitos- ja muistokirjoituksen. Pronssiosat valoi kuvanveistäjä Arttu Halonen ja kivityöt teki hankolainen Aktiebolaget Granit. Lahjoitusrahasto luovutti 13.05.1924 päivätyllä kirjeellä suihkukaivon Turun kaupunkikuvan koristajaksi.
Suvi Lapinvuo / SIT Matti Leppä Oy ja Arto Auranen / Turunmaan Sähköyhdistys ry. Kuva TMK
Aloitteentekijänä Turunmaan Sähköyhdistys
Turunmaan Sähköyhdistyksessä syttyi ajatus Leijona-suihkukaivon valaisemisesta, kun nykyinen puheenjohtaja Merja Lehtonen ja entinen puheenjohtaja Jarmo Harju eräänä syysiltana ohittivat vasta kunnostetun vanhan kirjastorakennuksen. Komeaa suihkukaivoa ei pimeydessä juuri huomannut. Sähköyhdistyksen Arto Auranen ja valaisintoimittaja iGuzzinin markkinointipäällikkö Riku Järvelä lämpenivät ajatukselle ja yhteinen projekti alkoi. Useissa koevalaistuksissa kokeiltiin valaisimien paikkoja, valon väriä ja suuntaa. Suihkukaivo on valaistu kolmella LED-valonheittimellä, jotka on sijoitettu teräksestä tehtyihin valaisinkoteloihin. Valaistus on hyvin edullinen, vuotuiset kustannukset ovat vajaat 18 euroa. Turunmaan Sähköyhdistys on vastannut valaistuksen suunnittelusta, valaisimista ja asennuksista. Valot kytketään Turku Energian katuvalaistusverkkoon.
Leijona-suihkukaivon valaistusta suunnitel-tiin mm. DIALux 4.8. valaisuohjelmalla. Kuva: Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy / Suvi Lapinvuo
Yhteistyökumppanit
Projektissa mukana vaikuttaneet: Bror Barman ja Erkki Salminen, Turku Energia. Tomi Hangisto ja Ritva Nummiora, Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto. Juha Hiirsalmi LSK-Project Oy.Kaija Vento, Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos.
Turunmaan Sähköyhdistys ry:n kutsusta ja jäseninä Leijona-suihkukaivon valaistuksesta ovat vastanneet seuraavat yhteistyökumppanit. Sähkösuunnittelu: Suvi Lapinvuo ja Jarmo Harju, Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy. Asennus: Heikki Lindström ja Kimmo Hallamaa, Humaliston Sähkö. Tiedotus ja yhteydenpito: Arto Auranen.
Finnish